Ilmastonmuutos

Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa Suomi toimii Euroopan unionin osana. Suomi ratifioi YK:n ilmastosopimuksen vuonna 1994 ja Kioton pöytäkirjan vuonna 2002 yhdessä muiden Euroopan unionin maiden kanssa.
Kioton pöytäkirja velvoittaa Euroopan unionin (EU-15) vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä yhteensä 8 prosenttia vuoden 1990 päästötasosta vuosina 2008-2012. Vähennysvelvoite on jaettu EU:ssa edelleen jäsenvaltiokohtaisiksi velvoitteiksi. Suomi on sitoutunut EU:n sisäisen taakanjaon mukaan vakiinnuttamaan päästönsä 2008-2012 vuoden 1990 tasolle.
Suomen tavoitteena on toteuttaa Kioton pöytäkirjan velvoitteet sekä toimia aktiivisesti, jotta kansainväliset neuvottelut vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskevasta maailmanlaajuisesta ja kattavasta sopimusratkaisusta käynnistyisivät toden teolla.

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Valtioneuvosto hyväksyi kansallisen energia- ja ilmastostrategian vuonna 2005. Strategiassa hallitus on määritellyt, mitä toimia se aikoo toteuttaa energia- ja ilmastopolitiikassa. Siinä kerrotaan, miten hallitus aikoo toimeenpanna Suomea koskevat kansainväliset velvoitteet kasvihuonekaasujen rajoittamiseksi Kioton sitoumuskaudella 2008-2012, ja minkälaisiin pitemmän aikavälin tavoitteisiin se tähtää kasvihuonekaasupäästöjen kehityksessä.
Hallitus lupaa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä muun muassa panostamalla uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon ja energiansäästöön. EU:n päästökauppa on keskeinen ohjauskeino. Lisäksi valtio hankkii päästöoikeuksia kansainvälisiltä markkinoilta Kioton pöytäkirjan joustomekanismeja hyväksikäyttäen.
Matti Vanhasen II hallitus laatii vaalikauden alussa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian. Hallitusohjelman mukaan Suomen on kannettava oma ja oikeudenmukainen vastuu EU:n sitoumuksista vähentää yksipuolisesti kasvihuonekaasuja vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta. EU on myös sitoutunut kasvattamaan uusiutuvan energian osuuden 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä.

Kioton mekanismien osto-ohjelma Finnder

Valtioneuvoston päätöksen mukaan Suomi täyttää osan Kioton pöytäkirjan mukaisesta velvoitteestaan hankkimalla ns. Kioton mekanismien avulla 10 miljoonan tonnin edestä päästövähennysyksiköitä vuosina 2008-2012. Näiden päästövähenemien hankkimiseksi on käynnistetty Finnder-ohjelma, joka hankkii päästöyksiköitä puhtaan kehityksen mekanismin ja yhteistoteutuksen puitteissa.

Ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategia

Ilmastonmuutoksen kansallisessa sopeutumisstrategiassa (2005) kuvataan ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomeen, esitetään arviot Suomen kyvystä sopeutua ilmastonmuutokseen ja määritetään toimia, joilla sopeutumista voidaan parantaa.

Raportointi ja päästökehityksen seuranta

YK:n ilmastosopimus edellyttää, että sen osapuolet raportoivat sille säännöllisesti (3-4 vuoden välein) niistä ilmastopoliittisista toimista, joita ne ovat tehneet ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi. Tilastokeskus vastaa tämän kansallisen tiedonannon eli ns. maaraportin kokoamisesta Suomessa. Neljäs maaraportti valmistui vuonna 2006.
Kioton pöytäkirja edellyttää, että osapuolilla on kansallinen kasvihuonekaasupäästöjen laskentajärjestelmä. Suomessa kansallisesta kasvihuonekaasupäästöjen seurannasta vastaa Tilastokeskus.

Ilmastonmuutoksen viestintäohjelma 2002-2007

Vuonna 2002 käynnistettiin ilmastonmuutoksen viestintäohjelma, joka päättyy vuonna 2007. Ohjelma on ollut osa kansallisen ilmastostrategian toteutusta. Ohjelmassa on rahoitettu hankkeita, joiden avulla on levitetty tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja keinoista sen hillitsemiseksi. Viestintäprojektit on suunnattu eri kohderyhmille, esimerkiksi energia- ja jätealan yrityksille, yhteisöille ja kunnallisille toimijoille, opettajille sekä maa- ja metsätalousalan yrittäjille.

Suomen Kuntaliitto osallistuu ilmastotyöhön

Suomen Kuntaliitto tekee aktiivista ilmastotyötä. Sen ilmastokampanjassa on mukana 49 kuntaa, joiden yhteenlaskettu asukasluku kattaa 48 prosenttia Suomen väestöstä. Toiminta kunnissa vaihtelee. Useissa kunnissa tehdään perusanalyyseja kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseksi ja laaditaan toimenpideohjelmia päästöjen vähentämiseksi.